Suuttumuksen hallinta –ohjelma otettiin käyttöön vuonna 2000. Ohjelma sopii toteutettavaksi sekä yksilö –että ryhmämuotoisena. SUHA-ohjelma on nimensä mukaisesti tarkoitettu rikoksentekijöille, joilla on vaikeuksia suuttumuksen tunteen hallinnassa ja hallinnan puutteesta johtuvaa aggressiivista käytöstä. Osallistujan tavoitteena on oppia tunnistamaan suututtavia tilanteita ja harjoitella erilaisia keinoja itsensä hillitsemiseen. Ryhmämuotoisena SUHA kestää 18 tuntia ja yksilöohjelmana yhdeksän tuntia.
Aikuisten valvontaan sovellettaisiin, mitä laissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta säädetään nuorten valvonnasta. Aikuisten valvontaan voisi lisäksi sisältyä kuntoutusta tai avohoitoa. Ehdotettavaan valvontaan sovellettaisiin myös yhdyskuntaseuraamuksia koskevia lain yleissäännöksiä. Siltä osin kuin aikuisten ja nuorten valvontaa koskeva sääntely eroaisivat toisistaan, erot ilmenisivät säännöksistä.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamusjärjestelmää tehostettaisiin lisäksi nostamalla oheisseuraamuksena tuomittavissa olevan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärä 90 tunnista 120 tuntiin.
Ongelmaksi koettua ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välistä jyrkkää porrasta on pyritty madaltamaan erityyppisin ratkaisuin. Yksi näistä on ollut oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun käyttöönotto ja myöhemmin sen käyttöalan laajentaminen alkuperäisestä.
Vuonna 2016 tuomittiin ensimmäisessä oikeusasteessa 12 763 ehdollista vankeusrangaistusta. Runsaat 60 prosenttia määräaikaisista vankeusrangaistuksista tuomittiin ehdollisina.
Yleistä päihdepalveluista
Hoidollisiin elementteihin rikosoikeudellisen seuraamuksen yhteydessä liittyy laaja kysymysjoukko. Ensinnäkään rangaistusseuraamus ei voi olla pakkohoitoa. Toiseksi rikosoikeudellisen seuraamuksen ratkaisevana perusteena ei voi olla tekijän henkilöön ja terveydentilaan liittyvä seikka. On myös selvää, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen ole ensisijaisesti rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tehtävä. Rikosten tekeminen kytkeytyy kuitenkin niin voimakkaasti sosiaalisiin ongelmiin ja erityisesti päihteiden ongelmakäyttöön, että seuraamusjärjestelmää kehitettäessä on otettava huomioon myös mahdollisuus vähentää uusintarikollisuutta parantamalla rikoksentekijän sosiaalista tilannetta ja sisällyttämällä seuraamuksiin esimerkiksi päihdeongelman lieventämiseen tähtäävää sisältöä.